Sähköverkon toiminta on sairaalaympäristössä elintärkeää, jotta potilasturvallisuus ei vaarannu mahdollisten katkostenkaan aikana. Sähköinsinööri Hannu Tuomaisen mukaan sairaaloiden on varauduttava erilaisiin häiriötilanteisiin sekä huolehdittava laitteistostaan.
Sähkökatkot sairaaloissa voivat pahimmillaan estää elintoimintoja ylläpitävien laitteiden toiminnan. Sähköinsinööri Hannu Tuomaisen mukaan sairaalaympäristössä on noudatettava sairaalastandardin vaatimuksia, joilla varmistetaan toimintakyky häiriötilanteissa.
– Esimerkiksi tietyissä lääkintätiloissa pitää olla kahdenlaisia sähköjärjestelmiä, jotta ei olla ainoastaan valtakunnanverkon varassa, Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Siun sotessa työskentelevä Tuomainen kertoo.
Tuomaisen vastuulla ovat Pohjois-Karjalan keskussairaalan sähkö- ja telejärjestelmät. Sähkökatkojen aikaan sairaalaan sähköä saadaan varavoimaverkosta sekä Uninterruptible power supply- eli UPS-järjestelmästä.
– Varavoimayksikkö käynnistyy 15 sekunnin kuluessa katkon alkamisesta ja alkaa syöttää sähköä varavoimaverkkoon. Akkuvarmennettu UPS sen sijaan on katkeamaton verkko. UPSit syöttävät sähköä välittömästi ja varmistavat kriittisten kohteiden sähkönsaannin, kunnes varavoimayksiköt käynnistyvät, Tuomainen selittää.
– Näin kriittiset laitteet ja esimerkiksi teho-osastojen potilastarkkailujärjestelmät pysyvät koko ajan käynnissä. Myös tietokoneiden on oltava käytössä, jotta hoitohenkilöstö pääsee potilastietojärjestelmään käsiksi, hän lisää.
UPS-järjestelmä turvaa teho-osastojen katkeamattoman sähkön saannin häiriötilanteessa.
Pohjos-Karjalan keskussairaalassa järjestetään säännöllisin väliajoin sähkökatkoharjoitus. Tunnin kestävässä harjoituksessa katkaistaan sähköt sähköliittymistä ja varmistetaan varajärjestelmien toimiminen.
– Hoitohenkilöstö tarkastaa, että omalla työpisteellä sähköt ja kriittiset laitteet varmasti toimivat. Heiltä saadaan tärkeää tietoa myös lisätarpeista ja -toiveista, Tuomainen kertoo.
Hoitohenkilöstö tarvitsee myös päivittäisessä työssään tietoa sähkökatkoihin varautumisesta. Sairaalastandardi määrittelee esimerkiksi pistorasioiden värit: tavallisessa verkossa olevat ovat valkoisia, varavoimaverkossa olevat sinisiä ja UPS-verkossa olevat oransseja.
– Tämän pitää olla hoitohenkilöstön tiedossa, jotta kriittiset laitteet osataan kytkeä oikein.
Sähkökatkosten lisäksi häiriöitä voivat aiheuttaa esimerkiksi viat laitteistossa. Pohjois-Karjalan keskussairaalassa korjaustöihin hälytetään ensiksi sairaalan oma huolto. Jos ongelma ei ratkea, otetaan yhteyttä laitetoimittajaan – viestintäjärjestelmän osalta Ascomiin, jonka kanssa keskussairaalalla on tuki- ja ylläpitosopimus.
– Usein huoltomestarimme pystyy korjaamaan mahdolliset häiriöt, mutta tarvittaessa saamme apua Ascomilta etänä tai paikan päällä. Tämä tuo totta kai turvaa, Tuomainen kertoo.
Tuomainen kokee tärkeäksi ennen kaikkea säännölliset huollot, joilla voidaan vaikuttaa paitsi potilasturvallisuuteen myös kustannuksiin: on edullisempaa huoltaa laitetta säännöllisesti kuin päästää se huonoon kuntoon.
– Huolto on oikeastaan tärkein toimenpide. Siinä voidaan ennakoida, pysäyttää laite hallitusti sekä huoltaa tarvittavat osat – ennen kuin koko laite rikkoutuu kriittisellä hetkellä.
Tuomaisen mukaan olemassa olevaa laitteistoa myös päivitetään uudempaan, usein sairaalan remonttien yhteydessä.
– Laitteistoa on uusittava, sillä etenkin sähköjärjestelmät kehittyvät nopeasti ja laitteiden on sovittava yhteen. Ensisijaisesti niiden täytyy kuitenkin olla käyttötarkoitukseensa sopivia, toimintavarmoja sekä hoitohenkilöstön ja potilaiden näkökulmasta helppokäyttöisiä, hän sanoo.