Ouluun maailman älykkäin sairaala?

Huoltomestari Petri Rajasen mukaan älykkäässä sairaalassa tarvitaan edistyksellistä teknologiaa mutta yksinään se ei kuitenkaan riitä.

– Suurin älykkyys syntyy siitä, että tekniset järjestelmät tukevat hoitohenkilöstön työtä ja sujuvoittavat toimintaa. Näin potilaille voidaan tarjota parasta mahdollista hoitoa.

Ascom Digistat -lääkintälaiteintegraatio on yksi hoitotyötä tukevista teknologiaratkaisuista osin jo käyttöön otetuissa A- ja B-rakennuksissa. Se tulee käyttöön muun muassa leikkaus-, teho- ja synnytysosastoille.

– Digistat siirtää potilaasta mitatun datan lääkintälaitteista suoraan tietojärjestelmiimme. Tämä vapauttaa hoitohenkilökunnalle lisää aikaa ja parantaa potilasturvallisuutta, koska inhimilliset kirjausvirheet jäävät pois, projektin vetäjänä toimiva Rajanen selittää.

Käyttöön otetaan myös Myco 4 -älypuhelimet. Rajanen kuvaa niitä monitoimityökaluiksi, joilla hoitohenkilöstö voi seurata esimerkiksi potilaan vointia tai vastaanottaa hälytyksiä myös potilashuoneiden ulkopuolella.

Vuosikymmenen loppuun mennessä valmistuvan sairaalan suunnittelussa tärkeää on kauaskatseisuus. Leikkaus- ja anestesiakeskuksen muuttokoordinaattori Rami Nyman peräänkuuluttaa käyttäjälähtöisyyttä ja perusteellisuutta, jotta käyttöönoton jälkeen vältyttäisiin isoilta muutoksilta.

– Olennaista on hahmottaa kompleksinen kokonaisuus, hän sanoo.

Huolellista suunnittelua ja tiivistä yhteistyötä edellyttää myös Digistatin käyttöönotto peräti 365 potilaspaikalla. 

– OYSin ja Ascomin lisäksi yhteistyötä tehdään laite- ja tietojärjestelmätoimittajien kanssa, jotta tarvittavat lääkintälaitteet saadaan sujuvasti integroitua Digistatiin, Rajanen kertoo.

– Haasteita on ratkaistu yhdessä saman pöydän ääressä. Tämä on ollut tehokasta, koska integraatioissa ongelman lähde ei välttämättä hahmotu nopeasti, Nyman lisää.

Ensimmäiset osastot ovat jo muuttaneet uusiin tiloihin, ja myöhemmin syksyn aikana käynnistyy muun muassa leikkaus- ja päivystystoiminta. Digistatin käyttöönottoa edeltää pitkä testausvaihe, koska integraatioiden on toimittava moitteettomasti leikkaussalien kaltaisissa kriittisissä ympäristöissä.

Hoitohenkilöstön täytyy tuntea uudet tilat, toimintatavat ja teknologiat. Ascomin projektipäällikkö Jani Laine korostaa kattavan koulutuksen merkitystä – henkilökunnan osaaminen varmistetaan parhaillaan käynnissä olevilla kliinisillä koulutuksilla.

Loppusuoralla olevassa projektissa on yhä työnsarkaa, mutta Rajasen mukaan päällä on kuitenkin positiivinen henki.

– Ascomin tiimin kanssa olemme selvittäneet esiin nousseet ongelmat nopeasti, eikä vastauksia ole tarvinnut odotella. Ei voi muuta kuin kiitellä, Rajanen sanoo.

Laineen mukaan positiiviset kokemukset yhteistyöstä ovat molemminpuolisia. 

– On ollut ilo työskennellä OYSin kanssa. Tämä on yksi Ascomin isoimpia projekteja, ja sen toteuttamisesta kiitos kuuluu hienolle tiimillemme eli Antti Suonpäälle, Valtteri Toivoselle, Mila Hildénille ja Tuomo Vauhkoselle, Laine kiittelee. 

• Tarvekartoitus. Teknologian on vastattava hoitotyön tarpeisiin – minkälaista teknologiaa sairaalassa tarvitaan ja mitä sen käyttöönotto edellyttää?
  
  
• Riittävä henkilöstöresursointi. Onnistunut projekti edellyttää projektipäälliköitä ja asiantuntijatiimejä sekä sairaalalta että laitetoimittajalta.
  
  
• Tiivis yhteistyö ja sujuva viestintä. Yhteydenpidon on oltavaa sujuvaa sairaalan, laitetoimittajan sekä kolmansien osapuolten välillä.
  
  
• Huolellinen testaus ja kattava koulutus. Perusteellinen testausvaihe ja kattavat kliiniset koulutukset varmistavat, että ratkaisu toimii ja sitä käytetään tarkoituksenmukaisella tavalla. 
  
  
• Jatkuva tuki ja seuranta. Kriittisessä sairaalaympäristössä avun on oltava nopeasti saatavilla ongelmatilanteissa.