Country selector
Suomi
Country Selector: Suomi
Terveydenhuollon tulevaisuutta ei voida turvata ilman teknologian nykyistä tehokkaampaa ja laajempaa hyödyntämistä. Pelkästään teknologian varaan ei kuitenkaan voida laskea – myös terveydenhuollon toimintatapoja pitää muuttaa.
Teknologia tarjoaa monia mahdollisuuksia, joiden avulla terveydenhuollon haasteista on mahdollista selvitä. Terveysteknologia ry:n toimitusjohtaja Saara Hassinen kuitenkin muistuttaa, että pelkän teknologian avulla ongelmia ei voida ratkaista. Hassisen mukaan ratkaisuja on etsittävä uusista näkökulmista ja muutettava rohkeasti totuttuja toimintamalleja, jotta teknologian hyödyntämiselle olisi nykyistä paremmat edellytykset.
– Kiistaton tosiasia on, että ilman teknologian apua emme selviä. Emme kuitenkaan voi tukeutua pelkästään teknologiaan, sillä ilman toimintatapojen muutosta sen tarjoamat hyödyt jäävät puolitiehen tai jopa kokonaan saavuttamatta, Hassinen painottaa.
Hassisen mukaan muutokset ovat välttämättömiä, jotta kansalaisille voitaisiin tarjota laadukkaita terveyspalveluita myös tulevaisuudessa.
– Sote-uudistus oli tarpeellinen, mutta sen työstäminen on vielä kesken. Peruspalikat on saatava kuntoon ennen kuin niiden päälle voidaan rakentaa toimivia ratkaisuja. Esimerkiksi isojen it-hankintojen onnistuminen edellyttää, että tietojärjestelmät ovat yhteensopivia. Datan pitää liikkua sujuvasti hyvinvointialueiden sisällä sekä niiden välillä, Hassinen sanoo.
Hassinen on lääketieteen etiikan dosentti Samuli Saarnin kanssa yhtä mieltä siitä, että vaativa erikoissairaanhoito ja sosiaalihuollon erikoispalvelut olisi hyvä keskittää viidelle yliopistosairaala-alueelle. Monien muidenkin asiantuntijoiden mukaan nykyinen malli uhkaa säästää perusterveydenhuollon hengiltä ja romuttaa samalla vaativaa erikoissairaanhoitoa.
– Kalliiden laitteiden ja erikoisosaamisen ylläpitäminen ei ole mahdollista ilman keskittämistä. On helppo ymmärtää, että myös toimivien digipalvelujen kehittäminen onnistuu paremmin viiden kuin 21 alueen kesken, Hassinen sanoo.
Digitaaliset terveyskeskukset yleistyvät
Laadukas perusterveydenhuolto on yksi hyvinvointiyhteiskuntamme peruspilareista, joten sen turvaaminen on tärkeää. Hassisen mukaan terveyspalvelujen järjestämiseen tarvitaan nyt kuitenkin uudenlaista näkökulmaa.
– Pitää ymmärtää, että nykyisessä tilanteessa meillä ei ole varaa ylläpitää seiniä eikä hoitohenkilöstöä riitä kaikkialle. Joka paikassa ei voi enää olla omaa fyysistä terveyskeskusta. Meidän pitää hyödyntää teknologiaa nykyistä paremmin myös perusterveydenhuollossa.
Hassinen uskoo, että perinteisiä terveysasemia ryhdytään enenevässä määrin korvaamaan digitaalisilla terveyskeskuksilla. Lisäksi hän arvioi liikkuvien hoitoyksiköiden ja etänä toteutettavien erikoislääkäripalvelujen yleistyvän.
– Muutokset saattavat aluksi arveluttaa, mutta ne ovat välttämättömiä. Hyvin toteutettuina ne tuovat säästöjä ja parantavat terveyspalveluiden saatavuutta. Esimerkiksi etävastaanottojen ansiosta muun muassa erikoislääkäreiden osaamista on helpompi hyödyntää myös syrjäseuduilla.
Palveluita parantaa Hassisen mukaan myös liikkuva terveydenhuolto, josta on jo saatu hyviä kokemuksia. Erityisen tyytyväisiä ovat olleet ikäihmiset.
– Kiertävä yksikkö tuo hoitohenkilöstön ja terveyspalvelut asiakkaiden luo, jolloin heidän ei enää tarvitse kulkea pitkiä matkoja perinteiselle terveysasemalle jonottamaan. Pyörien päällä liikkuvan yksikön hoitohenkilöstö voi tarvittaessa ottaa etäyhteyden keskussairaalaan ja konsultoida erikoislääkäriä. Etäyhteyksin on helppoa saada apua muun muassa mittaustulosten ja harvinaisten tai epätyypillisten oireiden arviointiin.
– On täysin mahdollista, että joidenkin vuosien kuluttua jopa 80 prosenttia potilaista hoidetaan digitaalisesti. Näin varmistetaan laadukas hoito sille 20 prosentille, jota ei voida digitaalisesti hoitaa, Hassinen sanoo.
Kiistaton tosiasia on, että ilman teknologian apua emme selviä.
Teknologia avuksi myös hoivapalveluihin
Lisää teknologiaa tarvittaisiin Hassisen mukaan myös vanhusten kotihoitoon ja ympärivuorokautiseen hoivaan.
– Ihmisiä ei yksinkertaisesti enää riitä hoitamaan vanhenevaa väestöämme. Henkilöstömitoituksilla oli hyvä tarkoitus, mutta niiden seurauksena osa jäi kokonaan ilman hoitoa. Nyt pitäisikin pikaisesti ryhtyä käymään läpi hoivatyön aikasyöppöjä ja miettiä, miten toimintaa voitaisiin tehostaa niin, että pärjätään vähemmällä väellä tinkimättä hoidon laadusta.
Yhtenä hoitajien työtä helpottavana ja samalla vanhusten hyvinvointia parantavana esimerkkinä Hassinen nostaa älyvaipat.
– Vaipat hälyttävät, kun ne on vaihdettava. Hoitajien ei siis tarvitse tarkastaa vaippoja aiheetta, eivätkä vanhukset joudu makaamaan likaisissa vaipoissa kohtuuttomia aikoja. Etälaitteiden ja liiketunnistimien avulla voidaan myös valvoa, että vanhusten yö sujuu rauhallisesti. Hoitajan ei siis välttämättä tarvitse öisin käydä tarkistamassa, onko kaikki hyvin. Tarpeettomat tarkistuskäynnit saattavat häiritä vanhuksen unta ja viedä aikaa enemmän apua tarvitsevalta hoivattavalta.
Hassinen mainitsee lisäksi vanhuksille päällepuettavat rannekkeet, joiden avulla voidaan kerätä myös dataa. Dataa seuraamalla voidaan ennakoida ja ehkäistä esimerkiksi tulehdustiloja.
– Hoitotyön apuna voidaan käyttää myös siivousrobotteja tai robotteja, jotka annostelevat lääkkeitä. Mahdollisuuksia on todella paljon. Hyödyntämällä teknologiaratkaisuja järkevästi on mahdollista säästää hoitajien arvokasta aikaa ja tehdä työstä mielekkäämpää.
Hassinen korostaa, että uuteen teknologiaan siirryttäessä niin erikoissairaanhoidossa kuin perusterveydenhuollossakin on tärkeää kiinnittää riittävästi huomiota työntekijöiden perehdytykseen.
– Jokaisen pitää olla tietoinen siitä, miten teknologian avulla voidaan helpottaa arkea ja miten kaikki mahdolliset hyödyt saadaan käyttöön. Koulutukset ovat äärettömän tärkeitä, minkä vuoksi niihin pitää varata myös riittävästi aikaa, Hassinen painottaa.
Tutustu myös muihin Ascom Newsin artikkeleihin