Yksinkertaisimmillaan tilannetietoisuus on tunnetta siitä, että tilanne on hallinnassa. Tilannetietoinen henkilö havainnoi tapahtumia, ymmärtää omat vaikutusmahdollisuutensa ja toimii niiden puitteissa sekä pystyy arvioimaan, mitä tapahtuu seuraavaksi. Tilannetietoisuus edesauttaa laadukasta, parhaimmillaan ennakoivaa päätöksentekoa.
Tilannetietoisuuden kovimpia haastajia ovat hektiset toimintaympäristöt. Sellaiset, joissa tapahtuu paljon koko ajan, paikalla on monta toimijaa ja tilanteesta kertovia viestejä tulvii eri lähteistä.
Kukin voi tiettyyn pisteeseen saakka kehittää omaa tietoista läsnäoloaan ja asennettaan. Onneksi myös toiminta- tai työympäristöihin pystytään vaikuttamaan. Esimerkiksi erilaiset dataa hyödyntävät ja järkeistävät digitaaliset viestintäratkaisut minimoivat aistiärsykkeiden määrää. Näin kasvava tilannetietoisuus edistää toimintaympäristöjen turvallisuutta, onnistuneen yhteistyön mahdollisuuksia, työn tehokkuutta ja työssä viihtymistä.
Selkeä, integroitu ja mukana kulkeva tieto on avain potilaiden ja hoitohenkilökunnan turvallisuuteen. Tilannetietoisen viestinnän myötä potilasta voidaan hoitaa parhaalla mahdollisella tavalla – potilaskutsut kohdentuvat oikein, potilasta ehditään kuunnella ja hän saa tarkoituksenmukaista sekä oikea-aikaista hoitoa. Tehokkaalla viestinnällä varmistetaan myös hoitohenkilökunnan turvallisuus esimerkiksi tartuntariskitapauksissa ja uhkaavissa tilanteissa.
Anna Cederholm, Vaasan keskussairaalan teho- ja valvontaosaston osastonhoitaja kertoo, miksi hoitohenkilökunnan jatkuva tilannetietoisuus on potilasturvallisuuden kannalta välttämätöntä.
Tekeillä olevan asian saattaminen loppuun ilman turhia, keskittymistä haittaavia häiriötekijöitä – ajatuksena ideaali, mutta hoitohenkilökunnan arjessa usein utopiaa. Sitä sen ei kuitenkaan tarvitse olla. Tilannetietoisuutta lisäävien ratkaisujen myötä hälytykset kohdentuvat oikeille vastuuhenkilöille ja reaaliaikainen tieto kunkin potilaan voinnista siirtyy automaattisesti sinne minne pitääkin. Päällekkäisten, ehkä epäselvien potilastietojen kirjaamisien jäädessä pois olennainen tieto on täten koko ajan kaikkien hoitoon osallistuvien saatavilla.
Sairaanhoitaja Emilia Ilkka HUSin neurologiselta vuodeosastolta kertoo, miten tilannetietoisuuden hallinta vapauttaa aikaa potilaan kohtaamiseen.
Potilaiden hoito on tiimityötä. Suurin syy esimerkiksi lääkevirheisiin piilee epäonnistuneessa viestinnässä hoitotiimin sisällä. Onnistunut yhteistyö edellyttääkin sujuvaa ja mutkatonta tiedonkulkua sekä eri järjestelmien yhteensopivuutta. Hoitotiimin tilannetietoisuutta edistävät viestintä- ja lääkintälaiteratkaisut ovat integroitavissa muihin terveydenhuollon järjestelmiin ja sovelluksiin. Laadun puolesta puhuvat sellaiset viestintä- ja lääkintälaiteratkaisut, jotka on suunniteltu yhdessä hoitoalan ammattilaisten kanssa.
Palvelupäällikkö Minna Taalikan ja palveluvastaava Juha-Matti Sarinin mukaan yhteistyö edellyttää ennen kaikkea toimivaa tiedonkulkua.
Hoitotyö on luonteeltaan kiivastahtista, mikä on omiaan altistamaan tekijänsä stressille ja uupumukselle. Kiireeseen on vaikea puuttua, mutta hoitohenkilökunnan jaksamista ja työssä viihtymistä voidaan edistää kognitiivista kuormittumista vähentämällä. Tilannetietoisuutta tukeva terveydenhoidon kokonaisratkaisu henkilöturvaominaisuuksineen mahdollistaa rauhallisemmat toimintaympäristöt, varmistaa nopean avunsaannin sekä edistää laadukasta päätöksentekoa.
Erikoissairaanhoitaja Sanna-Mari Viljanen Tampereen keskussairaalan akuuttipsykiatrian poliklinikalta kertoo, miten merkittäviä toimiva työympäristö ja tiimityö ovat hoitajan jaksamisessa.